#takeaction podcast haastattelussa kunniaväkivallasta selviytynyt Eva Tawasoli

Eva Tawasoli on kunnallispoliitikko, ihmisoikeusaktivisti ja sote-asiantuntija. Evan kanssa keskustelimme kunniaväkivallasta, josta Eva on itse selviytynyt ja haluaa nyt auttaa muita selviytymään. Eva kouluttaa mm. Viranomaisia ja terveydenhuollon ammattilaisia tunnistamaan kunniaväkivaltaa.

3 min readJun 9, 2020

Eva auttaa meitä We Encourage AI työkalun rakentamisessa. Työkalumme avulla uhrille pyritään tuomaan mahdollisimman matalan kynnyksen apu 24/7 keinoälyn muodossa, joka keskustelee uhrin kanssa ja voi ehdottaa ja ohjata häntä avun piiriin, mahdollisesti jo riittävän aikaisessa vaiheessa, jolloin voidaan ennaltaehkäistä pahoinpitelyitä.

Kuuntele Evan haastattelu alta:

Kunniaväkivalta on järjestelmällinen yhteisön työkalu naisen alistamiseksi

Kunniaväkivalta on kontrolloinnin ja sortamisen muoto, joka kohdistuu erityisesti naisiin ja tyttöihin. Kunniaväkivaltaan liittyy muun muassa voimakas naisen seksuaalisuuden rajoittaminen (esimerkiksi silpominen), pakkoavioliitto, puketumisen kontrollointi ja liikkumisen rajoittaminen, ääritapauksissa jopa murha. Kunniaväkivalta on lähisuhdeväkivaltaa, jota saattaa harjoittaa vanhemmat, puoliso ja lisäksi muut sukulaiset ja yhteisön jäsenet. Erona perinteiseen lähisuhdeväkivaltaan, kunniaväkivalta on yhteisön sisällä hyväksyttyä.

Kunniaväkivalta, eri muodoissaan, rikkoo ihmisoikeuksia. Huolimatta tästä, Suomessa kunniaväkivalta tunnistetaan heikosti vaikka se on varsin yleinen ilmiö osassa uskonnollisia yhteisöjä.

Suomessa vallitsee lähisuhdeväkivallan ympärillä hyssyttelyn kulttuuri. Etenkin kunniaväkivallan ympärillä vallitsee vaikenemisen verho, jota ylläpidetään rasismi -leimalla. Tämän leiman pelossa mm. Neuvolatyöntekijät eivät aina uskalla ottaa puheeksi silpomista asiakkaan kanssa. Tämä rasistiksi leimaamisen pelko auttaa väkivallan tekijöitä, sillä he saavat tästä vaikenemisesta itselleen suojamuurin.

Kasinaismoralismi mahdollistaa kunniaväkivallan Suomessa

Suomessa kunniaväkivallan ympärillä on hyssyttelyn lisäksi nähtävissä kaksinaismoralismia. Suomalaiset ovat aina vaalineet ‘poissa silmistä, poissa mielestä’ -kulttuuria, jonka avulla helposti sallimme toimintatapoja (kuten kunniaväkivalta) jotka rikkovat ihmisoikeuksia. Tätä sallitaan, kunhan se tapahtuu yhteisöjen sisällä eikä ulotu kantaväestöön. Tätä kaksinaismoralisima hyödynnetään sumeilematta niissä yhteisöissä, jotka kokevat kunniaväkivallan oikeudekseen omien moraali -ja lakikäsitystensä mukaan. Tämä aiheuttaa voimakasta me ja ne jaottelua, ja unohtaa uhrit, jotka joutuvat kärsimään ihmisoikeusloukkauksista maassa, joka tunnetaan oikeudenmukaisena hyvinvointivaltiona.

Suomea velvoittaa yleissopimus

Suomi on allekirjoittanut Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen, joka velvoittaa Suomea.

2 artikla
Sopimusvaltiot tuomitsevat naisten syrjinnän kaikki muodot ja sopivat siitä, että ryhtyvät kaikin asianmukaisin keinoin viipymättä poistamaan naisiin kohdistuvaa syrjintää, ja tämän saavuttamiseksi sitoutuvat
e) ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin henkilöiden, järjestöjen ja yritysten taholta tapahtuvan naisten syrjinnän poistamiseksi;
f) ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin, mukaan lukien lainsäädäntötoimet, olemassaolevien naisia syrjivien lakien ja muiden säännösten, tapojen ja käytäntöjen muuttamiseksi tai poistamiseksi;

Näistä, erityisesti kohta e) ja f) on merkityksellinen, sillä se velvoittaa Suomen valtion ryhtymään välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin henkilöiden ja järjestöjen (uskonnolliset yhteistöt ovat usein rekisteröityjä yhteisöjä) taholta tapahtuvan naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamiseksi. Tämä koskee myös kunniaväkivaltaan liittyvää kulttuurista ja uskonnollista käytäntöä, joka tiettyjen yhteisöiden piirissä on yleisesti hyväksyttyä. Jokainen Suomessa asuva nainen ansaitsee nauttia ihmisoikeuksista ja tällä hetkellä meidän maassamme vallitsee alakulttuuri, jonka yhteisöissä ei toimita Suomen, YK:n ja EU:n lakien ja asetusten puitteissa. Tätä ei saa katsoa läpi sormien.

Eva osallistui Ensi- ja turvakotien liiton juhlavuoden Selviytyjät -projektiin. 12 väkivallasta selviytynyttä, 10 naista ja kaksi miestä, kuvattiin lauseen tai sanojen kera, jotka auttoivat heitä selviytymään. Heistä jokainen oli löytänyt omat voimavaransa ja tapansa tulla esiin. Kuvaajina Mirkku Merimaa ja Niina Stolt, Ihana Elämys Oy

Kuten haastattelussamme lähisuhdeväkivallasta selviytyneen Mirkku Merimaan kanssa totesimme, vaikeneminen ei ole kultaa, kun on kyse lähisuhdeväkivallasta. Sama koskee kunniaväkivaltaa. Jokainen nainen ja tyttö Suomessa ansaitsee samat oikeudet, huolimatta heidän etnisestä taustastaan. Me emme jätä heitä yksin.

On aika murtaa vaikenemisen muuri. Onko sinulla kokemuksia kunnia- tai lähisuhdeväkivallasta? Ota rohkeasti yhteyttä!