Lähisuhdeväkivalta poliisin silmin
#takaction podcast vieraana Marianne Mela, joka toimii tutkijana Poliisiammattikorkeakoulussa. Marianne on taustaltaan poliisi, jolla on pitkä työhistoria rikostutkinnasta ja poliisin ennalta estävässä toiminnasta.
Lähisuhdeväkivalta koskettaa maailmanlaajuisesti joka kolmatta naista. Viimeisimmän Euroopan laajuisen tutkimuksen mukaan vuodelta 2014 Suomi oli Euroopan toiseksi väkivaltaisin maa naisille ja vuotuiset kustannukset 1,2 miljardia euroa. Lähisuhdeväkivalta on monelta osin tabu, josta ei kehdata tai uskalleta puhua. Kuitenkin, se koskettaa liian montaa naista jokaisessa yhteiskuntaluokassa. Suomessa väkivallan kokijoiden tukijärjestemä ja avun tarjoajien sekä sidosryhmien koulutus ei ole sillä tasolla kuin sen kaltaisessamme hyvinvointivaltiossa kuuluisi olla.
Kuuntele podcast:
IMPRODOVA
Marianne Mela on mukana IMPRODOVA -projektissa, joka pyrkii kahdeksassa EU maassa parantamaan lähisuhdeväkivallan uhrien kanssa työskentelevien viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyötä.
Tavoitteet
Tutkimuksessa selvitetään, miten poliisi ja muut ensi käden toimijat, kuten terveys- ja sosiaalialan ammattilaiset, puuttuvat lähisuhdeväkivaltaan eri Euroopan maissa. IMPRODOVA tuottaa suosituksia, ohjeita ja koulutusideoita Euroopan poliisiorganisaatioille, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisille ja ottaa huomioon myös yhteistyön kolmannen sektorin merkittävien toimijoiden kanssa. Näin viranomaisten ja muiden toimijoiden puuttumista lähisuhdeväkivaltaan voidaan parantaa ja yhtenäistää. Samalla luodaan myönteinen kierre, jossa lähisuhdeväkivallasta ilmoitetaan entistä useammin poliisille sekä terveys- ja sosiaalialan ammattilaisille. (Lähde THL)
Tutustu projektiin tarkemmin:
Marianne Mela ja Elisa Niklander blogikirjoitus POLAMK:
Avauksia: Ammattilaiset tarvitsevat lisäkoulutusta lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseen
Lähisuhdeväkivalta on Suomessa edelleen merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Sillä on mittavat vaikutukset yksilöiden ja yhteisöjen turvallisuuden kokemuksiin sekä hyvinvointiin, ja se aiheuttaa laajalti inhimillistä kärsimystä. Lähisuhdeväkivalta työllistää useita eri viranomaisia sekä muita ammattilaisia, ja usein niin uhri kuin tekijäkin tarvitsevat pitkäkestoista apua.
Lähisuhdeväkivalta on luonteeltaan piilorikollisuutta. Lähisuhdeväkivaltarikoksista poliisille ilmoitetaan vain noin 10 %. Viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 9 900 uhria vuonna 2018. Kaikki lähisuhdeväkivalta ei kuitenkaan täytä rikoksen tunnusmerkistöä.
Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja asian puheeksi ottaminen ovat merkittäviä tekijöitä väkivallan ilmitulemiseksi. Tutkimustiedon valossa tiedämme kuitenkin, että ammattilaiset ovat saaneet vain vähän tai eivät lainkaan koulutusta lähisuhdeväkivaltailmiöön liittyen. Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja siihen tilannetta edistävällä tavalla puuttuminen edellyttävät, että ammattilainen on saanut riittävästi koulutusta aiheesta. Kun EPRAS-hankkeen* yhteydessä kartoitimme yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa ammattilaisten omaan työhön liittyviä lähisuhdeväkivallan koulutustarpeita, tulokset olivat selkeitä: lisäkoulutusta ilmoitti tarvitsevansa terveydenhuoltoalan vastaajista 87, sosiaalihuollon vastaajista 75 ja poliiseista 64 prosenttia. Ammattilaisten koulutukselle on Suomessa siis ilmeinen tarve.
Lue koko artikkeli:
Luo luottamusta — Puutu väkivaltaan -verkkokoulutus
Luo luottamusta — Puutu väkivaltaan -verkkokoulutus on tehty ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat lähisuhdeväkivaltaa kokeneita asiakkaita. Erityisesti se on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleville sekä poliisille.
Verkkokoulutuksessa tarkastellaan lähisuhdeväkivaltaa ilmiönä sekä sitä, kuinka arkoihin ja pelottaviin tilanteisiin voi puuttua.
Lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen päämääränä ammattilaisten näkökulmasta on väkivallan ehkäisy, sen loppuminen ja turvallisuuden lisääntyminen.
Linkki: Luo luottamusta — puutu väkivaltaan -verkkokouluts (mainittiin podcastissa)
